| Herajärven alueen sanontoja: Ilmoita sanonnasta... |
Herajärvellä kieli kääntyy suussa siinä missä muuallakin. Alla on koottu muutamia alueella kuultavia sanoja ja sanontoja (Viimeisimmät tummalla merkittynä). Mikäli tiedät muita sanontoja, lausahduksia, sananlaskuja yms. niin ilmoita siitä lomakkeella joka löytyy tästä
Kiitos kaikille sanontoja lähettäneille ja lähettäville!
|
|
| Rassi - heinäseiväs | |
| Reten - Äijän - kovin | |
| Kutkulleen - tarkasti, loppuun asti | |
| Kaiken änskällä. - kaikesta huolimatta | |
| Voi täytinen! - hyvänen aika | |
| Lyöjä ei oo paikallaan. - mahassa tunne, joka rauhoittuu kevyesti hieromalla. | |
| Ryykäri hevonen - hivuttaja | |
| Terhentäyvyhän nyt! - Alahan selevitä! - Jouvuhhan! - koeta joutua! | |
| Mänkeehän puoskat muata. - Lapset, nyt nukkumaan. | |
| Mankkina ollessa meissä pesi ties minkälaista rupuskoo. - Lapsena ollessa meissä oli monenlaisia (iho)sairauksia. | |
| Kun sen tempun piälle nousi, niin sieltä näki Pieliselle asti. - Kun sen pienen mäen päälle nousi, sieltä näki Pieliselle asti. | |
| Lyyssi - päällystakki | |
| Ripahka - Kahvipannun tähteet, jotka juodaan varsinaisen kahvin juonnin jälkeen. | |
| Huuhdo se pyykki liämiveissä! - Huuhdo pyykki väljässä vedessä! | |
| Äijän on kommee keli. - Kylläpä on kaunis sää. | |
| Vuota! - odota! | |
| Jeenustaa - varoittaa riskistä, ei toivotun tapahtuman mahdollisuudesta | |
| Rumpakko - maitotonkka | |
| Äjöttää - sulloa, luoda heiniä seipäälle liian tiiviiksi mistä seuraa heinien homehtuminen | |
| Raliakkaan - heti, viivyttelemättä, kiireellä, ravakasti - Emännän huuto lehmille: "Ja nyt raliakkaan navettaan." | |
| Väleen - kiireellä, viivyttelemättä | |
| Ennen koirilta kusi loppuu kuin Pärnälästä viina | |
| Tovinhan tuo viipy - oli pitkään, kauan | |
| Kerätkeehän asut lattiilta - kerätkäähän lelut lattialta (Isin pyyntö lapsille) | |
| Lähättätyy -heittäytyä johonkin asiaan esim. mahalleen maahan, tai kaatua | |
| ammotikka - saatikka - "ammotikka nyt...!" tarkoitti suurin piirtein saatikka nyt...! | |
| Sähköläähä - tennismailaa muistuttava sähköinen kärpäslätkä | |
| Piätä kauten, varta vasten "Pitikö se piätä kauten lähtee kylälle suoloo ostammaan?" | |
| En mie kehttoo - En joko viitsi tai rohkene. | |
| Tukkunnaan - tuolla | |
| Voi tulinen - kun on joku ihmeellinen asia tai teko | |
| Imeltunut - rakastunut johonkin tai erityisen kiinostunut | |
|
Alla on koottuna 20-30 -luvuilla käytettyjä ja vielä toisinaan Herajärven alueella käytettäviä sanoja Lähde: Toivo Pölönen, "Puson perukoilta - Herajärven heinämailta", Omakustanne, Joensuu 1999 |
|
| A-E | P-R |
| aino, aina - verkon paula | pakra - uitto- tai palohaka |
| anikka - ei aivan | panka - esim. tukkireen jalaksen vitsaspanta jyrkässä alamäessä |
| arentilainen - vuokralainen | partsikka - hevosten lähes ammattimainen vaihtaja |
| ehättää - kiirehtiä, tehdä heti | partsikoida - tehdä esim. hevoskauppaa |
| emäpuu - veneen pohjapuu | petlata - laittaa nuoraan esim. silmukka silmikoiden |
| eteys - alue, jossa työ esim. niitto etenee | persetti - lievä kirosana, kehno, halavattu |
| eto - mitätön, pieni "Eto eläjä ja rehvasteloo" | piiroopualikka - piirakan kuorien ajelukaulin |
| ettone - päiväuni | piäpussi - hevosen kauran syöttöpussi |
| eusta - edusta | posteli - olkipatja |
| pottu - potta | |
| H-J | pulupukka - esim. lumpeen siemenpallukka |
| halavattu - lievä kirosana | puoska - lapsi |
| haltata - halvaantua | puupuiroo - palsta, puidenhakkuupaikka metsässä |
| hammeli - esim. kääntöauran aisankiinnityspuu | purku - lumipyry, tuisku |
| hamutat - länkien pehmusteet | putsi - isohko puuastia |
| hattarat - jalkarätit | pätinäkunta - koko perhe |
| hierin - vellin sekoitin, tehty männyn latvaosan kerkästä | pätö - mitätön, "Pätö eläjä ja isäntöö näyttelöö" |
| hotti - pieni kalanpoikanen | raplinki - muurauslaasti |
| hotu - joen sivu-uoma "rosvohotu" | ramppi - ovenhaka |
| huikkia - vaihtaa päikseen, ilman välirahaa | rante - esim. pihassa halontekopaikka, lastuva |
| huilata - levätä | reimi - pitkäsiima |
| huima - vähämielinen | remeli - nahkahihna |
| huttu - jauhopuuro | rillata - tinkiä, mankua, haluta |
| hyyrätä - vuokrata | rinklummi - kehäkukka |
| ies - edes, "sais ies pari markkoo" | ripsua - pyyhkiä esim. välikatto lehtiluudalla |
| ietii - mahdollisuus, "ei ollu paljo ietii" | rive - seinänraon tilke |
| jussikko - sitkeä, lyhyt saraheinikko, jussinparta | rotinat - lapssaunaiset (ven. rodi - synnyttää) |
| juuma - äkkisyvä rantamatalikon jälkeen | rupeama - työjakso, aterioiden välinen aika |
| rutosti - paljon, nopeasti | |
| K-L | römppäviikko - palvelijoiden vapaaviikko |
| kahmalo - kahden käden muodostama "kuppi" | rännäli - kahvinpaahdin |
| kahvipotti - kahvin survinastia | |
| kamana - oven karmin yläpuu | S-T |
| kapelu - puute jostakin | sapilaat - heinärukojen kantopuut |
| kehvetti - lievä kirosana, "voi kehvetti sentään" | seltokka - hevosen selkään pantava valjasosa |
| kenkätä - antaa halvalla tai ilmaiseksi | sopora - hankalaksi mennyt asia |
| kerkkä - suksisauvan porkka, havupuun vuosikasvu | suakkuna - kasku |
| kettu - ketto kiisselin päällä | sujo - ollaan sujot, esim. velasta |
| kihveli - yleensä 5-piikkinen talikko | sulikka - hauensulikka pieni hauki |
| kilikki - kikkeli, tipero | sättäpurkki - purkki onkimatoja varten |
| killittää - juoda itsensä täyteen | taasa - pesuvati |
| koteltaa - sateen jälkeen näkyy pilven rakoilua | takka - kantamus, taakka |
| kuama - vähentyä tai mennä kaikki | temmi - taltta |
| kurnia - nälkä "kurnii" mahaa | tiera - lantapaakku hevosen kengässä |
| kutalehtaa - vötkyillä laiskana | tiinu - suuri puuastia, taikinatiinu, lihatiinu |
| käistellä - kalastaa ajamalla kalaa matalikolla verkkoon | tipero - ks. kilikki |
| laki - tuvan välikatto | tiska - suurehko puusaavi johon tiskivesi koottiin |
| laaki - halvaus, lyönti | toreutua - suuttua |
| lapssaunaiset - rotinat | tuima - suolaton |
| lastuva - pihassa halontekopaikka, rante | tupuri - ankkurikivi |
| lavinäre - lenkkinäre, jolla puomit sidotaan | törky - lehmänruuaksi riivityt heinät ja lehdekset |
| liipetti - ratapölkky | |
| liippa - kovasin | U-Ä |
| lipata - leikata tukkaa | urkko - urakka |
| lippi - tuohinen juoma-astia | vari - kuuma |
| lipruta - olla mieliksi | varvi - hirsikerta rakennuksessa |
| litsku - jousellinen hiirenloukku | veres - tuore, uusi |
| lotskulauta - väline, jolla esim. pässi tehdään "kyvyttömäksi" | viehka - talvitien viitta esim. järvellä |
| luokki - vemmel, hevosen valjaita | vuitti - osuus jostakin |
| läsiä - sairastaa | ylitys - esim. tielle valunut ja jäätynyt vesi, paanne |
| äimä - iso nahkan ompeluneula | |
| M-N | äkkä - lapsen uloste |
| maho - kantamaton, ei tiine lehmä | |
| maki - ulkohuone, käymälä, huussi | |
| makuus - makuupaikka, esim. hirvellä | |
| mantu - maat ja mannut | |
| marhaminta - hevosen kiinnipanoremmi | |
| marto - maho | |
| miero - outo, rahvas | |
| mierontie - kerjuulla, koditon | |
| miähnä - yleensä kalanmäti | |
| muavunnainen - laaja sadealue, ei kuuro | |
| muikea - hapan, väkevä | |
| murto - paljon, läjäpäin | |
| mykrä - myyrä | |
| myötämöisin - lähteä (tavaroineen) lopullisesti | |
| märkä - mätä | |
| navi - puutappi | |
| niuha - huonosyömänen | |
| nuusa - puute jostakin, kapelu | |
| näkysä - riittoisa | |
| närte - vilja-auma | |