Romppalan ja Rantakylän historiaa

Sijainti

Kontiolahden pitäjän Puson maarekisterikylän länsiosassa sijaitsevat Romppala ja Rantakylä, joista viimemainittua kutsutaan myös Romppalan Rantakyläksi. Luoteessa Rantakylän erottaa Tuopanjoen kylästä Kontiolahden ja Juuan pitäjien maaraja. Harivaaran eteläpuolella olevaa suo- ja korpialuetta sekä valtatietä no 18 Palojoelle asti voimme pitää emäkylä Puson ja Romppalan pohjois- ja koillisrajana. Palojoki-Venejärvi-Höytiäinen-linjan eteläpuolelle jäävät Varparanta ja siihen kuuluva Venejoen kylä. Luonnonmukaisin edellä kuvaillun kyläalueen rajoista on Rantakylän länsipuolella päilyvä Höytiäinen. Vuonna 1859 suoritettu Höytiäisen lasku antoi Rantakylälle sen koko pituudelta noin yhden kilometrin leveän kaistan vesijättömaata, joka liitettiin perustettuun Pohjan maarekisterikylään, joten Rantakylässä oleva "vanha ranta" on Puson ja Pohjan kylien maaraja.

Asutus

1500-luvulla lienee Romppalassa ollut uskonnoltaan ortodoksisia asukkaita. Koska näin varhaiselta ajalta ei ole tarkkoja tietoja saatavana, voidaan varsinainen kylähistoria aloittaa vuonna 1617 solmitusta Stolbovan rauhasta, jolloin Pohjois-Karjalan alue siirtyi Ruotsin valtapiiriin. Vuonna 1651 kruunun läänittäessä Pohjois-Karjalan maita, tuolloin Liperiin kuulunut Kontiolahti liitettiin osana vapaaherra Herman Flemingin vapaaherrakuntaan. Vuosina 1656-58 käydyn ruptuurisodan jälkeen Pohjois-Karjalaan muutti uudisasukkaita etenkin Savosta. Osin uudisasukkaiden aiheuttaman paineen takia perustettiin Pohjois-Karjalaan useita maaseutukyliä, kuten Puso ja Romppala, joista Romppala sai asukkaita Ahmovaaran suunnalta 1690-luvulla. Tämän jälkeen asutus levisi myös Rantakylään. Tähän aikaan ja vielä paljon myöhemmin Puso alakylineen kuului Pielisjärven pitäjään.

Vaiheita 1700-luvulta

Alkuvaiheessa Romppalassa asuneet ihmiset näyttivät valtaosin olleen sukunimeltään Romppasia. Isovihan jälkeen 1720-luvulta lähtien perustettujen perintötilojen sukutaulujen nimistöt kertovat sen. Toki alueella asui myös muun sukunimen omistavia asukkaita. Pääkylä Romppala syntyi Romppalan mäelle ja sen ympärille verraten pienelle alueelle. Tähän aikaan oli Rantakylässä vähän asukkaita. Höytiäisen rantaa myötäilevä alava suo ja korpimaasto ei antanut edellytyksiä ainakaan kukoistavalle viljelyn harjoittamiselle, olivathan Rantakylän parhaimmat viljelysalueet vielä laajan, laskemattoman Höytiäisen vesimassojen peitossa. Muutamia kantatiloja perustettiin Rantakyläänkin, kuten Hovila¹⁹ vuonna 1779. Myöhemmin perustetuista mainittakoon Riihikangas¹⁹.

Maaseudun asukkaille tärkeän metsästyksen ja kalastuksen lisäksi kehittyi vahvaksi toimeentulon lähteeksi kaskeamisen avulla harjoitettu viljan viljely ja karjatalous. Jo 1750-luvulla jotkut Romppalan talolliset yhdessä Polvijärveläisten kanssa yrittivät saada vesijättömaata viljelykäyttöön laskemalla Höytiäisen pintaa. Jo aloitettu kanavan kaivaminen keskeytettiin maaherran käskystä lähinnä Höytiäisen alapuolella olevien pitäjien pelkäämän laskuvesistä johtuvan tulvavaaran takia.

Vaiheita 1800-luvulta

Vuonna 1809 Ruotsiin kuulunut Suomi siirtyi Venäjään kuuluvaksi suurruhtinaskunnaksi ja saadessaan säilyttää oman uskontonsa ja perustuslakinsa ei tämä valtiollinen muutos aiheuttanut kovin suuria muutoksia kylien elämään. 1830-luvulla tehtiin tie Kontiolahdesta Juukaan ja Romppalasta tuli Joensuuhun suuntautuvan hevosliikenteen läpikulkupaikka. Elokuussa 1859 Rantakylä sai uudet kasvot, kun Höytiäisen vesien laskeminen vihdoin toteutettiin ja järvi tyhjentyi roimasti suunniteltua enemmän jättäen Rantakylällekin hedelmällisiä hiesusavimaita, kuten myös lentohiekka-alueita ja kivikkoisia luotoja. Höytiäisestä vapautunut vesijättömaa teki kuitenkin Rantakylästä vireän maatalouskylän myöhempinä vuosikymmeninä.

1857 Kontiolahdesta tuli itsenäinen kirkkoherrakunta. Tällöin Romppala ja Rantakylä emäkylänsä Puson kanssa liitettiin Pielisjärvestä uuteen Kontiolahden pitäjään.

1900-luvulta nykypäiviin

Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Ennen itsenäistymistä Romppalaan perustettiin kansakoulu vuonna 1902, samoin postitoimisto vuonna 1907. Rantakylään tehtiin tie 1912-15. Puhelinyhteys Romppalaan tuli 1923. 1920-luvulta Romppalassa toimi SOK:lainen ja OTK:lainen osuuskauppa, myös yksityinen Romppasen kauppa oli toiminnassa. Rantakylään perustettiin kansakoulu vuonna 1939 Riihikankaan vanhan hirsitalon toimiessa kouluhuoneistona.

Niin Romppalan kuin Rantakylänkin miehet osallistuivat vuosina 1939-40 ja 1941-45 käytyihin sotiin maksaen omalta osaltaa maan vapaudesta kalliin hinnan kaatuneina ja haavoittuneina. Sodan jälkeinen aika toi Laatokan Karjalasta Kontiolahteen siirtolaisasukkaita, joista kymmenen perhettä sijoittui Rantakylään. Näiden siirtolaistilojen perustamisen yhteydessä monet Rantakylän kanta-asukkaat raivasivat itselleen lisää peltoa. Myös meijeriauto aloitti maidon keräilyn.

Sähköt Romppalaan saatiin 1950 ja Rantakylän pohjoispäähän muutamia vuosia myöhemmin. Sotien jälkeen syntyneitten "suurten ikäluokkien" tullessa oppivelvollisiksi perustettiin Rantakylän pohjoisosaan vuonna 1951 Suopulin koulupiiri. Vuonna 1959 se yhdistettiin samaksi Rantakylän kansakouluksi, joka toimi Riihikankaalle 1957-58 rakennetussa uudessa koulutalossa.

Rantakylässä on ollut toiminnassa kolme yksityistä kauppaa. Rantakylän pohjoisosassa ovat 1940-luvulta lähtien olleet kauppiaina ainakin seuraavat henkilöt: Kalevi Tuononen, Olavi ja Meeri Roivas, Pekka ja Kaija Turunen ja Risto ja Aila Penttinen. Tämä kauppa lopetti toimintansa muutama vuosi sitten. 1950-luvun alussa aloitti Hovilassa kauppiaana Aarne Toivanen. Hänen työtänsä jatkoivat Veikko ja Lyyli Toivanen. Vuonna 1959 tulivat Hovilaan kauppiaiksi Toivo ja Mirjam Juntunen ja 1980-luvulta Kari ja Helena Juntunen aina vuoteen 1996. Riihikankaalle perusti 1950-luvulla kaupan Matti Hemminkinen. Hemminkiseltä vuokraamissaan tiloissa harjoittivat kauppaa myöhemmin Hovilan kauppiaat Toivaset ja Juntuset. Hemminkisessä toimi 1960-luvulla myös postitoimisto sekä myöhemmin jonkin aikaa kansakoulun tiloissa.

Erilaiset seura ja järjestötoiminnat ovat Romppalassa ja Rantakylässä olleet suosittuja. On ollut maan itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä suojeluskunta ja Lotta-Svärd toimintaa. Ammatillisia järjestöjä ovat olleet maamiesseura ja marttayhdistys, joka on vieläkin toiminnassa. Eriaikoina on ollut myös useanlaista kerhotoimintaa. Romppalassa oli myös oma urheiluseura, Romppalan kunto. Rantakylässä taas 1960-80 luvulla oli voimakas lentopallojoukkue.

Näkyvää on ollut myös hengellinen elämä, josta valtaosa on ollut monipuolista kirkollista seurakuntatyötä. Kuvioissa on ollut myös kirkkoon kuuluvien ja nk. vapaitten herätysliikkeiden toimintaa.

1950-60-lukujen vaihteessa Romppalan ja Rantakylän väkimäärä saavutti huippunsa. Monet nuoret lähtivät muihin ammatteihin ja aikuiskouluihin. Kun vuonna 1969 pantiin toimeen maataloustuotantoa vähentävä lakisääteinen peltojen paketointi ja lehmistä maksettava tapporaha, niin varsin monet pienet karjatilalliset, joukossa suurempiakin, lopettivat toimintansa. Tosin traktori ja puimurikäyttöiseksi muuttunut peltoviljely ja lyspsykoneitten ja tilatankkien helpottama navettatyö mahdolistavat suurempien maatalousyksiköiden hoidon. Suomen liittyminen vuoden 1995 alusta Euroopan Unioniin ja sen myötä tapahtunut maatalouden tuottajahintojen romahtaminen on entisestään lisännyt karjataloudesta luopuneiden määrää. Tällä hetkellä Romppala-Rantakylän alueella on puoli tusinaa lypsykarjaa, muutamia lihankasvatustiloja ja muutama viljan viljelijä.

Romppalassa toimineet 2 osuuskauppaa ja yksityinen kauppa lopettivat toimintansa vuosien 1970-84 välillä. Tämän päivän kauppapalvelut hoitaa kaksi kertaa viikossa kylissä kiertävä myymäläauto. 1990-luvulla lakkautuivat kylässä vuosikymmenet toimineet Osuuspankin ja Postipankin konttorit. 1900-luvulla alkaneisiin ja loppuneisiin kuuluvat myös kyläpoliisin ja kätilön virat. 1974 lopetti toimintansa Romppalan koulu. Rantakylän peruskoulun ala-aste lakkautettiin v. 2003. Romppala-Rantakylässä on vielä muutamia pieniä kone- ja muita yrityksiä. Kesämökkejä ja huviloita on runsaasti varsinkin Höytiäisen rantamilla. Vireästi toimivat metsästysseura ja kylätoimikunta. Globalisaatio on Romppalan ja Rantakylän tätä päivää, huomenna ne ovat jo historiaa.

Jarmo Suhonen

Lähteet:

Saloheimo, Veijo: Pohjois-Karjalan historia 3
Ryyppö, Liisa: Kontiolahden historia 1870-1970
Pölönen, Toivo: Puson perukoilta Herajärven heinämailta
Kimy-Kustannus Oy: Perinnealbumi/Pohjois-Karjala 1